Paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä, kuten esimerkiksi evoluutioteoriaa, suhteellisuusteoriaa tai käsitystä ihmisen mielen toiminnan samaistamista aivojen ja muun kehon biologis-kemialliseen toimintaan.
Semmelweis vääristymällä tarkoitetaan puolestaan sitä, että vallitsevien paradigmojen vastaista tietoa pidetään pitkään vääränä, vaikka monenlaiset yhteneväiset kokemukset haastaisivat sen.
Toisaalta lukuisten päättelyn ja päätöksenteon vääristymien yhteiseksi piirteeksi voidaan hahmottaa voimakas tunteenomainen tarrautuminen siihen, mitä on pitänyt ennenkin oikeana, ja samalla ylimielinen ja aggressiivinen torjunta sitä kohtaan, joka näitä tuttuja omia asenteita ja käsityksiä haastaa.
Ignaz Semmelweis oli 1800-luvun puolessa välissä vaikuttanut lääkäri. Hän teki havaintoja siitä, kuinka lääkärien käsien kosketuksilla potilaisiin oli sairauksia aiheuttavia vaikutuksia. Hän vaatii toimenpiteitä, joita voisi sanoa nykyään käsihygieniaksi. Ihan selviä asioita tänään, mutta silloin se oli vallitsevien lääketieteen paradigmojen vastaista. Käsihygieniaa vaativa oli omituinen, hörhö, naurettava ja vaarallinen lääkärikunnan uskottavuudelle.
Pieni selostus on myös YouTubella saatavissa:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=U6-FjtpdePA
Myös minä olen käsitellyt jonkin verran väitöskirjassani ja muussakin tuotannossani ihmisen mielen perustaa. Onhan ihmisen mieli se tärkein työkalu oikeudellisia päätöksiä tehtäessä. Väitöskirjassani käytin ihmisen mielen toiminnan samaistamista aivojen ja kehon biologis-kemialliseen toimintaan. Siis käytin ihan perinteistä materialistista paradigmaa.
Päättelyn ja päätöksenteon vääristymät vakavasti ottava haastaa kuitenkin omaa ajatteluaan. Niin teen minäkin. Kiinnostavaa on tutkia avoimin mielin myös sitä, miten perinteistä materialistista paradigmaa ihmisen mielestä on haastettu.
Haastajien joukossa on paljon uskonnollisia, mystisiä ja subjektiivisia käsityksiä, jollaiset yleensä enemmän harhauttavat kuin valaisevat ymmärrystä ihmisen mielestä. Sitten on toisaalta runsaasti sellaisia ihmisten havaintoja ja kokemuksia, joita vallitsevan paradigman puitteissa joudutaan torjumaan tai hyvin väkinäisesti selittämään.
Paradigmat haastetaan tieteessä siten, että syntyy uusia samansisältöisiä tai samansuuntaisia havaintoja ja kokemuksia, joiden selittäminen tarvitsee uuden paradigman. Tällaisesta haastamisesta on osuvasti raportoinut Ylen Suomessa julkaisema sarja: Mielen salattu voima.
Se on myös YouTubella saatavissa:
Osa 1
http://www.youtube.com/watch?v=aTilan5DkTM
Osa 2
http://www.youtube.com/watch?v=qVCh_4tBRa8&feature=related
Osa 3
http://www.youtube.com/watch?v=m__r-XvNYes&feature=related
Tuossa ohjelmassa esitettyjen kaltaisia kokemuksia on todella paljon.
Toisaalta vanhaan paradigmaan liittyvä selitysvoima ei välttämättä kokonaan häviä, vaikka tuo paradigma joutuu väistymään. Ihmisen kehon biologis-kemialliset reaktiot selittävät edelleen käyttäytymistä, vaikka ihmisen elämä voisi jatkua toisessa ulottuvuudessa tai jotenkin muuten ilman biologista kehoa sen kuoltua.
Päättelyn ja päätöksenteon Heuristics and biases -suuntauksen empiiriset havainnot päättelyn ja päätöksenteon säännönmukaisista strategiosta eivät juuri muuksi muutu, oli sitten päättelyn ja päätöksenteon takana kemiallis-biologiset aivojen ja muun kehon reaktiot yksin tai sitten tämän kanssa yhdessä jonkinlainen sielu. Myös evoluutioteoria säilyttäisi selitysvoimaansa, ja voisi saada ns. meemiteorian lisäksi uusia sovellutuksia ja alalajeja.